Kosteikoilla kohti kirkkaampia vesiä
- Brukereksempler
Erämaisena pitkälti säilynyt Rautalammin reitti virtaa vielä tänä päivänä vapaana ja säännöstelemättömänä. Verenpunaiset kalliomaalaukset kertovat, että sen varsilla on ollut asutusta jo kivikaudella.
Kansallisvedeksin kutsutun reitistön vesien tilan parantaminen on Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen (SKVSY) hankepäällikkö, biologi Tiina Kontiolle tärkeä asia.
Järvimaisemaa Höytiäiseltä Huhmarisvaaran luonnonsuojelualueella (kuvassa Tiina Kontio)
Reitin keskusjärven, Konneveden, itäpuolella, sijaitsee matala ja vähähumuksinen Sääksjärvi. Järveä ympäröivät sankat metsät, joita täplittävät ranta-alueille ulottuvat peltoalat. Ravinnekuormitusta aiheuttavien peltoalojen lisäksi järven valuma-alueella sijaitsee runsaasti ojitettuja turvemaita, mistä vesiin päätyy tummumista aiheuttavaa kuormitusta.
Sisävesiemme suurimmat ongelmat liittyvät juuri tähän, rehevöitymiseen ja vesien tummumiseen lieveilmiöineen, kertoo Tiina.
"Rehevöitymisen seurauksena tapahtuvat happikato ja kalakuolemat ovat selkeä uhka järvissä. Meidän tehtävämme on tutkia syitä näiden taustalla ja esittää ratkaisuita järvien tilan parantamiseksi".
Kontio on monen suomalaisen tapaan kasvanut järven rannalla. Järveen liittyy paljon varhaisvuosien muistoja ja hän kuvaakin kotijärveään lapsuutensa rakkaimmaksi paikaksi. Hän päätyi toteuttamaan lukioaikaista haavettaan biologianopinnoista Itä-Suomen yliopistossa ja teki lopulta lopputyönsä vesistöjen kunnostukseen littyen.
SKVSY edistää vesistöjen ja ympäristön hyvää tilaa ja kestävää käyttöä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja osittain myös Etelä-Savon alueella tuottamalla tutkimustietoa, tekemällä käytännön vesiensuojelutyötä ja vaikuttamalla alueen päätöksentekoon.
Valuma-aluesuunnitelma kokoaa keinot vesistöjen kohentamiseen
Sääksjärven tila oli jo aiheuttanut huolta paikallisväestössä. SKVSY toteutti esiselvityksen (2022), jonka tulokset vahvistivat paikallisten huolen; järven ulkoinen kuormitus on sen merkittävin ongelma, minkä seurauksena järven ekologinen tila on heikentynyt tyydyttäväksi.
"Maanomistajilla ja järvien ja jokien ympäristössä asuvilla on lähtökohtaisesti hyvin voimakas suhde vesialueeseen, oli kyse sitten virkistys- tai hyötykäytöstä. Se on eduksi, kun suunnitellaan vesiensuojelurakenteita."
Tiina Kontio, SKVSY
Tämän esiselvityksen pohjalta tehtiin Sääksjärvelle valuma-aluesuunnitelma, jossa käytettiin Scalgo Liveä suunnittelun tukena.
"Valuma-alueiden tarkastelussa Scalgo Live on kätevä työkalu. Se nopeuttaa ja helpottaa omaa työtä huomattavasti", hankkeen vetäjänä toiminut Kontio sanoo.
Sääksjärven valuma-alueen tiedot ja tekoälyllä tuotettu maanpeiteaineisto Scalgo Livessä
"Otimme hankkeen aikana myös vesinäytteitä ja yhdistimme ne paikkatietoaineistoihin, jolloin saimme määriteltyä tärkeimmät alueet, joihin vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi kohdentaa".
Jotta ulkoinen kuormitus saataisiin pysäytettyä, valuma-alueelta tulevaa kuormitusta olisi saatava vähennettyä esimerkiksi erilaisilla viljelyteknisillä toimenpiteillä.
"Näitä ovat esimerkiksi maan kasvukunnosta huolehtiminen ja peltojen ravinne- ja vesitalouden hallinta", Kontio luettelee. "Laajasta skaalasta toimenpiteitä pitää arvioida mitkä soveltuvat millekin alueelle ja millä toimenpiteillä on suurin vaikuttavuus alapuolisen vesistön tilaan".
Kuormituksen syntyä ehkäisevien toimenpiteiden tueksi valuma-aluesuunnitelmassa ehdotetaan erilaisia veden laatua parantavia ravinne- ja kiintoainekuormitusta pidättäviä vesiensuojelurakenteita.
"Sääksjärvelle suunniteltiin muun muassa kosteikkoja, veden pidättämistä ojissa, kaksitasouomia, pohjapatosarjoja ja laskeutusaltaita".
"Tietylle alueelle suunnitellusta isosta kosteikkokokonaisuudesta voisi muodostua linnustollisestikin hieno kohde."
Tiina Kontio, SKVSY
Kosteikko on tehokas veden laadun parantaja
Kosteikon tehoon vaikuttaa sen koko suhteessa valuma-alueeseen. Laskennallisesti pinta-alan tulisi olla vähintään kaksi prosenttia valuma-alueestaan. Tällöin sillä on jo merkittävät vaikutukset vesistökuormitukseen.
"Kosteikon ei tarvitse muodostua yhdestä isosta kosteikosta, vaan yhtä hyvin useamman pienemmän kosteikon ketjusta", Kontio tähdentää. Tärkeää on se, miten kauan vesi viipyilee kosteikossa. "Pienestäkin kosteikoista on hyötyä".
Maastokäynnillä kartoitettiin sopivaa sijaintia kosteikkoa varten
Sääksjärvellä Kontio selvitti kosteikkojen mahdollisia paikkoja maastokäynneillä ja tutkimalla maaston painanteita Scalgo Livessä, jossa sopivia sijainteja pystyi rajaamaan muun muassa tilavuuden ja pinta-alan perusteella jo etukäteen. Myös historiallisista ilmakuvista oli hyötyä, sillä niistä saattoi päätellä, mitkä alueet eivät ole olleet aktiivisessa viljelykäytössä ja joissa oli jo valmiiksi kosteampia painanteita.
"Kokeilin sitten Scalgo Liven työtilassa, että jos tietyn painanteen kohdalle tekee padon, niin mille alueelle vesi nousisi. Ohjelmalla sai myös kätevästi testattua, saisiko metsäalueen rajattua pengertämällä kosteikon ulkopuolelle".
Scalgo Livestä löydettiin sopiva paikka padottomalla perustettavalle kosteikolle
Kontio pitää Scalgo Liveä myös oivana työkaluna tulvien tarkasteluun.
"Sademääriä lisäämällä selvitin, paljonko padotettuun kosteikkoon kertyy vettä ja mikä altaan maksimipinta-ala on. Sillä pystyi myös tarkastelemaan, ettei vesi tulva-aikaan päädy väärään paikkaan. Yhtä tärkeää on ollut tietää, mistä vesi tulee alueelle, joten osavaluma-alueiden ja virtausreittien osoittaminen Scalgo Liven avulla on erityisen hyödyllinen ominaisuus".
Vesistökuormituksen lisäksi Sääksjärvellä tarkasteltiin alueen monimuotoisuusarvoja.
"Tietylle alueelle suunnitellusta isosta kosteikkokokonaisuudesta voisi muodostua linnustollisestikin hieno kohde".
Vesiensuojelu yhteispeliä maanomistajien kanssa
Vaikka valuma-alueiden yleissuunnitelmia tehdään paljon, lopputulemat ovat suosituksia ja suunnitelmien toteuttamiseksi tarvitaan maanomistajien halukkuutta osallistua hankkeeseen. Sidosryhmätyöskentely on siksi tärkeää.
Tärkeää on huomioida maanomistajien ajatuksia esimerkiksi kosteikkojen sijoittamisessa jo suunnitteluvaiheessa. Hyvin tuottavalle pellolle voi olla turha ehdottaa vesiensuojelurakenteita.
"Pyrin ehdottamaan kosteikkoja pääasiassa sellaisille alueille, joilla ei ole merkittävää maa- tai metsätaloudellista käyttöarvoa".
Kosteikkojen ylläpito saattaa arveluttaa, sillä siitä vastaa vastaa usein maanomistaja.
"Ylläpidon tarkoitus on varmistaa, ettei kosteikko kasva umpeen ja että se toimii suunnitellun mukaisesti ravinnekuormituksen hallinnassa. Kosteikot pyritään myös suunnittelemaan niin, että kaikki tarvittavat hoitotoimenpiteet voidaan suorittaa koneilla", Kontio avaa. "Jollei maanomistajalla ole kykyä ottaa kosteikkoa hoitaakseen, hoidosta voi myös vastata yhdistys tai osakaskunta".
Pääasiassa hoitotoimenpiteet pitävät sisällään kosteikon kunnon seuraamista sekä niittoja ja raivauksia kosteikon pusikoituessa.
Sääksjärven pohjoispäätyyn maanomistajan aloitteesta rakenteilla oleva, vesiensuojelun kannalta tärkeä kosteikko (kuvaaja Tiina Kontio). Kosteikkosuunnitelman teki Maveplan.
Puhtaat vedet tärkeitä suomalaiselle identiteetille
Tiina kokee että vesiensuojeluun liittyvistä rakenteista on usein helpompi neuvotella kuin monista muista luonnonsuojeluhankkeista. Hän onkin työssään oppinut, että jokaisen suomalaisen sydämessä on paikka tietylle vesistölle.
"Maanomistajilla ja järvien ja jokien ympäristössä asuvilla on lähtökohtaisesti hyvin voimakas suhde vesialueeseen, oli kyse sitten virkistys- tai hyötykäytöstä. Se on eduksi, kun suunnitellaan vesiensuojelurakenteita".
Vaikka kaikki maanomistajat eivät välttämättä lähde mukaan hankkeisiin, joku innostuu aina.
"Yksikin kosteikko on hyvästä ja auttaa vesiensuojelussa!"
